Eipä oo hetkeen tullutkaan blogiini mitään kirjoiteltua. Kesällä en vain ole jaksanut kirjoitella.
Kesä on toistaiseksi mennyt viikot töitä tehden ja viikonloppuisin olen yrittänyt nauttia kesästä.
Blogeista puheenollen, niin tän päivän Viivi&Wagner on loistava. (2.8.2007)
torstai 2. elokuuta 2007
tiistai 19. kesäkuuta 2007
Pesäpalloa
Sunnuntaina tapahtui jotain sellaista, mitä en ollut kokenut pitkään aikaan. Pelasin pesäpalloa ja paikkakin oli mahdollisimman urbaani eli Väinö Tannerin kenttä. Edellisestä pesis-kerrasta taisi vierähtää viitisentoista vuotta, mutta taidot olivat tallella: yhtä huonosti osuin palloon kuin edellisellä kerrallakin. Se johtunee siitä, että olen ottanut tietoisen riskin ja humautan aina niin kovaa kuin mailasta lähtee. Koska lähtönopeuteni on jotain fossiloituneen kotilon ja puiden vuosirenkaiden kasvamisen välillä, olen katsonut parhaimmaksi yrittää aina läpilyöntiä.
En osu palloon, en ehdi pesille ja mainitsinko jo, että oman lisämausteen antoi ajoittainen kesäsade… Voisi melkein luulla, että en ihan heti haluaisi pesistä käydä pelaamassakaan, mutta siitä huolimatta odotan innolla seuraavaa kertaa, joka lienee joskus Juhannuksen jälkeen. Outoa? Ei välttämättä, sillä jäihän minulle kopit, tappoheitot sekä mikä tärkeintä hieno ystävistäni koostuva pesisporukka nimeltään Räpsät ja Rällät :)
En osu palloon, en ehdi pesille ja mainitsinko jo, että oman lisämausteen antoi ajoittainen kesäsade… Voisi melkein luulla, että en ihan heti haluaisi pesistä käydä pelaamassakaan, mutta siitä huolimatta odotan innolla seuraavaa kertaa, joka lienee joskus Juhannuksen jälkeen. Outoa? Ei välttämättä, sillä jäihän minulle kopit, tappoheitot sekä mikä tärkeintä hieno ystävistäni koostuva pesisporukka nimeltään Räpsät ja Rällät :)
torstai 14. kesäkuuta 2007
Atte Lammi
Kuulin tänään suru-uutisen.
Aikasi oli tullut lähteä.
Liian aikaisin.
Kolmeakymmentä et ehtinyt täyttää,
ja kolmanneksen ajastasi taistelit leukemiaa vastaan.
Hienompaa miestä saa hakea.
Sua kaipaamaan jään,
kuten monet muutkin.
Kiitos, että sain olla ystäväsi.
Aikasi oli tullut lähteä.
Liian aikaisin.
Kolmeakymmentä et ehtinyt täyttää,
ja kolmanneksen ajastasi taistelit leukemiaa vastaan.
Hienompaa miestä saa hakea.
Sua kaipaamaan jään,
kuten monet muutkin.
Kiitos, että sain olla ystäväsi.
torstai 31. toukokuuta 2007
No smoke
Kello on 00.07. Tupakkointikielto ravintoloissa astui voimaan seitsemän minuuttia sitten.
Valtakunnassa kaikki hyvin.
(tai melkein, mutta parempaan suuntaan mennään aina välillä)
Valtakunnassa kaikki hyvin.
(tai melkein, mutta parempaan suuntaan mennään aina välillä)
keskiviikko 30. toukokuuta 2007
11 h Jury
Enpä oo taas hetkeen kirjoitellut blogiin. Kaikenlaista on kuitenkin tapahtunut.
Kesä on tullut. Koulu on tältä keväältä pulkassa. Kesätyöt alkoivat viime viikolla. Löysin sopivasti kolmen kuukauden keikan Service deskinä.
Vihreillä oli puoluekokous viimeviikonloppuna. Ehkä jännittävintä oli varapuhisvaali. Saimme erinomaisen kolmikon: Nanna, Mari ja Jyrki täydentävät toisiaan loistavasti. Onnea heille kuten myös puoluesihteeriksi valitulle Panu Laturille.
Tänään mulla oli lautamieskeikka. Putkaalinnaavankeutta, vapautuksia, ehdollista, yhdyskuntapalvelua ja sakkoja tuli annettua yhdentoista tunnin ajan. Melko rankkaa.
Päivä oli todella harvinaisuus, sillä 100% jutuista päästiin päättämään. Yleensä ainakin jokin juttu jää ratkaisematta. Syitä tähän on useita. Syytettyä ei ole haastettu tai hän ei muuten vain tule paikalle, todistaja puuttuu, tulkkausta ei saada, avustaja voi puuttua tai syyttäjä sairaana jne.
Tuomitseminen ei ole aina helppoa. Osa jutuista ei ole tarpeeksi hyvin valmisteltu, todistusaineisto on puutteellista ja jotkut jopa valehtelevat tosi hyvin. Tänään olisin kaivannut alkuperäistä todistuskappaletta. Pelkkä rikoslabran raportti ja värikuvat tuntuvat riittämättömiltä. Ehkä voisin parissa asiassa kääntyä oikeusministerimme Braxin puoleen parantaakseni lautamiesten käytännön töitä. Ehkäpä kustannuksia tulisi hieman lisää, mutta toisaalta nykymenokin on kallista, kun juttuja ei pystytä käsittelemään kunnolla.
Lautamiehenä yritän aina antaa oikeudenmukaisen tuomion. Vapauttavia tuomioita on yleensä mukavampi antaa kuin ehdotonta vankeutta, varsinkin kun pitää laittaa asiakas ensimmäistä kertaa kiven sisään. Silloin usein jään miettimään, että annoinko menolipun rikollisten korkeakouluun.
Kesä on tullut. Koulu on tältä keväältä pulkassa. Kesätyöt alkoivat viime viikolla. Löysin sopivasti kolmen kuukauden keikan Service deskinä.
Vihreillä oli puoluekokous viimeviikonloppuna. Ehkä jännittävintä oli varapuhisvaali. Saimme erinomaisen kolmikon: Nanna, Mari ja Jyrki täydentävät toisiaan loistavasti. Onnea heille kuten myös puoluesihteeriksi valitulle Panu Laturille.
Tänään mulla oli lautamieskeikka. Putkaalinnaavankeutta, vapautuksia, ehdollista, yhdyskuntapalvelua ja sakkoja tuli annettua yhdentoista tunnin ajan. Melko rankkaa.
Päivä oli todella harvinaisuus, sillä 100% jutuista päästiin päättämään. Yleensä ainakin jokin juttu jää ratkaisematta. Syitä tähän on useita. Syytettyä ei ole haastettu tai hän ei muuten vain tule paikalle, todistaja puuttuu, tulkkausta ei saada, avustaja voi puuttua tai syyttäjä sairaana jne.
Tuomitseminen ei ole aina helppoa. Osa jutuista ei ole tarpeeksi hyvin valmisteltu, todistusaineisto on puutteellista ja jotkut jopa valehtelevat tosi hyvin. Tänään olisin kaivannut alkuperäistä todistuskappaletta. Pelkkä rikoslabran raportti ja värikuvat tuntuvat riittämättömiltä. Ehkä voisin parissa asiassa kääntyä oikeusministerimme Braxin puoleen parantaakseni lautamiesten käytännön töitä. Ehkäpä kustannuksia tulisi hieman lisää, mutta toisaalta nykymenokin on kallista, kun juttuja ei pystytä käsittelemään kunnolla.
Lautamiehenä yritän aina antaa oikeudenmukaisen tuomion. Vapauttavia tuomioita on yleensä mukavampi antaa kuin ehdotonta vankeutta, varsinkin kun pitää laittaa asiakas ensimmäistä kertaa kiven sisään. Silloin usein jään miettimään, että annoinko menolipun rikollisten korkeakouluun.
perjantai 4. toukokuuta 2007
Kalinka...
Ehei, tekstini otsikko ei viittaa Venäjän ja Viron patsaskiistaan eikä myöskään Putinin ilmoitukseen tavanomaisten aseiden rajoittamisen jäädyttämiseen, eikä edes Moskovassa käynnissä oleviin lätkän MM-kisoihin. Mikäs voisi olla tärkeämpi aihe, josta kirjoittaisin? Mun Pietarin reissu tietenkin!
Sain viime jouluna synttärilahjaksi kavereilta matkan Pietariin. Yllätyksekseni siinä oli myös pelkän menolipun lisänä myös paluulippu ja majoitukset.
En ollut aikaisemmin käynytkään Pietarissa ja matkan odotukset olivat jokseenkin korkealla, niin kulttuurin, elämysten sekä myös ihmisten suhteen.
Lauantai, lähtöpäivä.
Tapasimme kuuden ystäväni kanssa lauantaina hieman aamu seitsemän jälkeen Steissillä, josta nousimme Sibeliukseen. Edellisen yön unet olivat jääneet hieman lyhyeksi, mutta kaikesta huolimatta olin täynnä intoa. Rajamuodollisuudet sujuivat junassa melko mukavasti, ja kun pysähdyimme Viipuriin mietimme, että uskallammeko käydä laiturilla hieman jaloittelemassa. Ensimmäinen takaisku tuli myöskin Viipurin tienoilla, kun kameraani tuli jotain vikaa. Se ylivaloitti kaikki kuvat ja sitä yrittäessä korjata, akku hyytyi. Onneksi sain jonkin verran kuvia kännykälläni sekä saan varmasti myöhemmin lisää kuvia ystäviltäni.
Pietarissa kävelimme juna-asemalta hotelli St.Petersbugiin, jonka arkkitehtuuria voisi luonnehtia venäläiseksi. Ulkoolta hieman Viru-hotellia muistuttava, aula oli melkoisen mahtipontinen ja huoneet olivat varsin koruttomia, mutta ihan toimivia.
Pian lähdimme katselemaan kaupunkia. Tapasimme pääkadulla matkanjohtajamme Mirkun ystävän Ynan (Jaana), joka oli asustanut Pietarissa jo useamman vuoden. Paikallinen kontaktihenkilö on kieltä taitamattomalle kultaakin arvokkaampi. Aikamme käveltyämme ympäriinsä kävimme syömässä, jonkä jälkeen kävimme parissa opiskelijabaarissa, joista jälkimmäisessä viihdyimme kunnes olimme jo jonkun tunnin seuraavan vuorokauden puolella. Baarissa paikalliset olivat riittävän kielitaitoisia jutusteluun, vaikka jätinkin suosiolla maailmanpoliittiset aiheet vähemmälle. Takaisin hotellille päästymme meitä odotti yllätys. Valot eivät kerroksessamme toimineet. Hotellin respa ei meitä siitä varoittanut, mutta löysimme kännyköiden valon avulla huoneemme. Onneksi nukkumisessa ei valoja tarvitse...
Toinen päivä.
Aamiaisella olimme yllättäin koko porukka ja ehkä huvittavampana juttuna oli se kuinka Jeppe ja Salsa olivat lähteneet baarista pari tuntia aikaisemmin ja he eivät olleet löytäneet huoneitansa, vaan kävelleet loputtomasti hotellin pitkiä käytäviä. Heidän mukaansa he olivat päässeet "Limbosta" vain hieman aikaisemmin kuin me tulimme hotellille.
Puolenpäivän jälkeen lähdimme kävelemään ja katsomaan nähtävyyksiä. Tuuli oli Pietarin leveillä kauduilla ja varsinkin Neva-joen läheisyydessä erittäin voimakasta, mutta siitä huolimatta kävimme ensin sotalaiva Aurooralla.
Paikalliseen tapaan eli olueksi, joka nautitaan kävellessä tutustuimme myöskin. Ristimme oluen walkaway-bisseksi. Pietari on valtava kaupunki verrattuna kotoiseen Helsinkiini, ja vaikka hotellimme oli keskustassa, niin siltikin etäisyydet olivat suuria. Käveliminen tuulesta huolimatta oli ihan mukavaa, sillä talot olivat todella upeita. Koska en tunne arkkitehtuurin historiaa, niin en lähde arvailemaan, olivatko ne 1700 vai 1800-luvulta.
Eremitaasi oli meidän seuraava kohde, sillä emme voineet sivuuttaa tätä yli 40000 taide-esineen museota. Oli Rehmbrandia, Rafaelloa, Da Vinciä, Picassoja, Van Goghia ja Monet´ta. Osassa huoneista huomion vei yksittäisiltä teoksilta huoneiden mahtava kokonaisuus kattomaalauksineen ja kristallikruunuineen aina mosaiikkilattioihin asti. Maalauksista pidin eniten impreonistien töistä, varsinkin Matissen töissä värit olivat loistavat. (Vaikkakin Matisse laskettaneen ekspressionistiksi.)
Hengenravinnon jälkeen oli aika ruumiin ravinnolle. Suuntasimme melko lähellä olevaan Camelot-ravintolaan, joka oli sisustettu keskiaikaisesti. Venäläisiä ruokia syödessä aikaa menikin sen verran, että päätimme kävellä hotellille. Matkalta paikallisesta kaupasta ostin maisteltavaksi pienen pullon erinomaista Ararat-brandyä. Totesimme olevamme melko väsyneitä ja loppuillan pelasimme Chigago-nimistä noppapeliä.
Maanantai, Vappuaatto.
Avasin huoneeni verhot aamulla ja näin ikkunasta räntää satavan taivaan täydeltä. En voinut olla nauramatta, sille että saimme ainakin kotoisen vappusään. Olimme nukkuneet pitkään, jotta jaksaisimme illalla juhlia Ingan syntymäpäiviä. Aamupala oli mennyt aikoja sitten, ja päätimme lähteä pääkadulle syömään. Räntäsateen vuoksi menimme taksilla ja koska emme mahtuneet yhteen Volgaan, niin menimme kahdella. Epäonneksemme taksimme veivät meidät eri päihin pääkatua.
Meillä oli tarkoitus lähteä keilaamaan ja metroasema oli kadun toisessa päässä, joten lähdimme taivaltamaan räntäsateessa. Synttärisankarimme tarvitsi kuivat sukat matkalla, ja kun hän meni ostamaan niitä, niin päädyinpä itsekin ostoksille: ilmapallokimppu synttärisankarille :)
Paikallinen metro on aina nähtävyys. Pietarissa metro oli kaivettu todella syvälle. Liukuportaat olivat loputtoman pitkät.
Keilaaminen oli todella hauskaa. Harvoinpa sitä keilaa ja nauttii sampanjaa virvoikkeena. Kaatojen jälkeen tehdyt tuuletukset ovat tähänkin mainitsemisen arvoisia. Eivät tainneet pietarilaisetkaan nähneet sellaista ripaskaa...
Nälkähän urheillessa tulee. Olimme jo etukäteen valinneet gruusialaisen ravintolan, joka osoittautui todella erinomaiseksi valinnaksi. Ruokien tilaaminen ilman Ynaa olisi ollut todella haasteellista, sillä listat olivat kirjoitettu sujuvasti kyriilisillä kirjaimilla. Kiitos Ynalle, söimme tsaarilliseen aterian. Henkilökunta oli kuitenkin ystävällistä ja lahjoitti lopuksi synttärisankarillemme konvehtirasian ja sampanjapullon. Pitkä venäläiseen tyyliin syödyn lounaan jälkeen oli aika siirtyä klubbaamaan. Klubi oli tehty pommisuojaan ja sen nimi on Klub Gribojedov. Siellä soitettiin hyvää konemusiikkia, joka laittoi tanssijalkaa vipattamaan. Paikalliset olivat yllättävän avoimia ja heidän kanssaan tuli juteltua kaikenlaista.
Viimeinen päivä.
Klubbaus meni sen verran myöhään, että vappupäivänä ehdimme kävellä espanjalaiseen ravintolaan syömään. Aikaa piti olla muuhunkin, mutta palvelun nopeus oli suorastaan neuvostoaikaista :) Paluumatkalla nopea tuliaisostos ja sitten olikin aika mennä juna-asemalle ja Sibeliukseen. Paluumatka menikin taas Chigagoa pelaillessa.
Lopuksi täytyy todeta, että olipa huikean hyvä reissu. Yksityiskohdat säästän muihin tarinointiin. Ystävilleni haluan esittään nöyrimmät kiitokseni todella upeasta lahjasta. Pietariin menen kyllä uudestaankin sen verran paljon jäi vielä näkemättäkin. Toivottavasti tulette mukaan.
Sain viime jouluna synttärilahjaksi kavereilta matkan Pietariin. Yllätyksekseni siinä oli myös pelkän menolipun lisänä myös paluulippu ja majoitukset.
En ollut aikaisemmin käynytkään Pietarissa ja matkan odotukset olivat jokseenkin korkealla, niin kulttuurin, elämysten sekä myös ihmisten suhteen.
Lauantai, lähtöpäivä.
Tapasimme kuuden ystäväni kanssa lauantaina hieman aamu seitsemän jälkeen Steissillä, josta nousimme Sibeliukseen. Edellisen yön unet olivat jääneet hieman lyhyeksi, mutta kaikesta huolimatta olin täynnä intoa. Rajamuodollisuudet sujuivat junassa melko mukavasti, ja kun pysähdyimme Viipuriin mietimme, että uskallammeko käydä laiturilla hieman jaloittelemassa. Ensimmäinen takaisku tuli myöskin Viipurin tienoilla, kun kameraani tuli jotain vikaa. Se ylivaloitti kaikki kuvat ja sitä yrittäessä korjata, akku hyytyi. Onneksi sain jonkin verran kuvia kännykälläni sekä saan varmasti myöhemmin lisää kuvia ystäviltäni.
Pietarissa kävelimme juna-asemalta hotelli St.Petersbugiin, jonka arkkitehtuuria voisi luonnehtia venäläiseksi. Ulkoolta hieman Viru-hotellia muistuttava, aula oli melkoisen mahtipontinen ja huoneet olivat varsin koruttomia, mutta ihan toimivia.
Pian lähdimme katselemaan kaupunkia. Tapasimme pääkadulla matkanjohtajamme Mirkun ystävän Ynan (Jaana), joka oli asustanut Pietarissa jo useamman vuoden. Paikallinen kontaktihenkilö on kieltä taitamattomalle kultaakin arvokkaampi. Aikamme käveltyämme ympäriinsä kävimme syömässä, jonkä jälkeen kävimme parissa opiskelijabaarissa, joista jälkimmäisessä viihdyimme kunnes olimme jo jonkun tunnin seuraavan vuorokauden puolella. Baarissa paikalliset olivat riittävän kielitaitoisia jutusteluun, vaikka jätinkin suosiolla maailmanpoliittiset aiheet vähemmälle. Takaisin hotellille päästymme meitä odotti yllätys. Valot eivät kerroksessamme toimineet. Hotellin respa ei meitä siitä varoittanut, mutta löysimme kännyköiden valon avulla huoneemme. Onneksi nukkumisessa ei valoja tarvitse...
Toinen päivä.
Aamiaisella olimme yllättäin koko porukka ja ehkä huvittavampana juttuna oli se kuinka Jeppe ja Salsa olivat lähteneet baarista pari tuntia aikaisemmin ja he eivät olleet löytäneet huoneitansa, vaan kävelleet loputtomasti hotellin pitkiä käytäviä. Heidän mukaansa he olivat päässeet "Limbosta" vain hieman aikaisemmin kuin me tulimme hotellille.
Puolenpäivän jälkeen lähdimme kävelemään ja katsomaan nähtävyyksiä. Tuuli oli Pietarin leveillä kauduilla ja varsinkin Neva-joen läheisyydessä erittäin voimakasta, mutta siitä huolimatta kävimme ensin sotalaiva Aurooralla.
Paikalliseen tapaan eli olueksi, joka nautitaan kävellessä tutustuimme myöskin. Ristimme oluen walkaway-bisseksi. Pietari on valtava kaupunki verrattuna kotoiseen Helsinkiini, ja vaikka hotellimme oli keskustassa, niin siltikin etäisyydet olivat suuria. Käveliminen tuulesta huolimatta oli ihan mukavaa, sillä talot olivat todella upeita. Koska en tunne arkkitehtuurin historiaa, niin en lähde arvailemaan, olivatko ne 1700 vai 1800-luvulta.
Eremitaasi oli meidän seuraava kohde, sillä emme voineet sivuuttaa tätä yli 40000 taide-esineen museota. Oli Rehmbrandia, Rafaelloa, Da Vinciä, Picassoja, Van Goghia ja Monet´ta. Osassa huoneista huomion vei yksittäisiltä teoksilta huoneiden mahtava kokonaisuus kattomaalauksineen ja kristallikruunuineen aina mosaiikkilattioihin asti. Maalauksista pidin eniten impreonistien töistä, varsinkin Matissen töissä värit olivat loistavat. (Vaikkakin Matisse laskettaneen ekspressionistiksi.)
Hengenravinnon jälkeen oli aika ruumiin ravinnolle. Suuntasimme melko lähellä olevaan Camelot-ravintolaan, joka oli sisustettu keskiaikaisesti. Venäläisiä ruokia syödessä aikaa menikin sen verran, että päätimme kävellä hotellille. Matkalta paikallisesta kaupasta ostin maisteltavaksi pienen pullon erinomaista Ararat-brandyä. Totesimme olevamme melko väsyneitä ja loppuillan pelasimme Chigago-nimistä noppapeliä.
Maanantai, Vappuaatto.
Avasin huoneeni verhot aamulla ja näin ikkunasta räntää satavan taivaan täydeltä. En voinut olla nauramatta, sille että saimme ainakin kotoisen vappusään. Olimme nukkuneet pitkään, jotta jaksaisimme illalla juhlia Ingan syntymäpäiviä. Aamupala oli mennyt aikoja sitten, ja päätimme lähteä pääkadulle syömään. Räntäsateen vuoksi menimme taksilla ja koska emme mahtuneet yhteen Volgaan, niin menimme kahdella. Epäonneksemme taksimme veivät meidät eri päihin pääkatua.
Meillä oli tarkoitus lähteä keilaamaan ja metroasema oli kadun toisessa päässä, joten lähdimme taivaltamaan räntäsateessa. Synttärisankarimme tarvitsi kuivat sukat matkalla, ja kun hän meni ostamaan niitä, niin päädyinpä itsekin ostoksille: ilmapallokimppu synttärisankarille :)
Paikallinen metro on aina nähtävyys. Pietarissa metro oli kaivettu todella syvälle. Liukuportaat olivat loputtoman pitkät.
Keilaaminen oli todella hauskaa. Harvoinpa sitä keilaa ja nauttii sampanjaa virvoikkeena. Kaatojen jälkeen tehdyt tuuletukset ovat tähänkin mainitsemisen arvoisia. Eivät tainneet pietarilaisetkaan nähneet sellaista ripaskaa...
Nälkähän urheillessa tulee. Olimme jo etukäteen valinneet gruusialaisen ravintolan, joka osoittautui todella erinomaiseksi valinnaksi. Ruokien tilaaminen ilman Ynaa olisi ollut todella haasteellista, sillä listat olivat kirjoitettu sujuvasti kyriilisillä kirjaimilla. Kiitos Ynalle, söimme tsaarilliseen aterian. Henkilökunta oli kuitenkin ystävällistä ja lahjoitti lopuksi synttärisankarillemme konvehtirasian ja sampanjapullon. Pitkä venäläiseen tyyliin syödyn lounaan jälkeen oli aika siirtyä klubbaamaan. Klubi oli tehty pommisuojaan ja sen nimi on Klub Gribojedov. Siellä soitettiin hyvää konemusiikkia, joka laittoi tanssijalkaa vipattamaan. Paikalliset olivat yllättävän avoimia ja heidän kanssaan tuli juteltua kaikenlaista.
Viimeinen päivä.
Klubbaus meni sen verran myöhään, että vappupäivänä ehdimme kävellä espanjalaiseen ravintolaan syömään. Aikaa piti olla muuhunkin, mutta palvelun nopeus oli suorastaan neuvostoaikaista :) Paluumatkalla nopea tuliaisostos ja sitten olikin aika mennä juna-asemalle ja Sibeliukseen. Paluumatka menikin taas Chigagoa pelaillessa.
Lopuksi täytyy todeta, että olipa huikean hyvä reissu. Yksityiskohdat säästän muihin tarinointiin. Ystävilleni haluan esittään nöyrimmät kiitokseni todella upeasta lahjasta. Pietariin menen kyllä uudestaankin sen verran paljon jäi vielä näkemättäkin. Toivottavasti tulette mukaan.
maanantai 16. huhtikuuta 2007
ViNOn liittokokous
Oltiin viikonloppuna ViNOn liittarissa Jyväskylässä. Tärkeiden päätösten ohella myös yhtä tärkeää on ihmisten tapaaminen ympäri Suomea. Ajatuksia vaihdettiin sekä vanhojen, että uusien tuttavuuksien kanssa.
Reissu oli oikein onnistunut. Kiitos kaikille ja erityisesti liittaria järjestäneille ihmisille.
Sunnuntaina oli niin kiva sää, että kävelimme kokouspaikaltamme Kortepohjasta harjun yli Jyväskylän keskustaan ja Rautatieasemalle. Eräällä torilla oli näyttely, jossa oli erilaisten ihmisten maalaamia muotokuvia. Yksi muotokuva näytti jollakin tapaa tutulta, joten päätin ottaa kuvan.
Kuvassa Isä-Tommy, Äiti-Antonia ja Maura-tyttö
Reissu oli oikein onnistunut. Kiitos kaikille ja erityisesti liittaria järjestäneille ihmisille.
Sunnuntaina oli niin kiva sää, että kävelimme kokouspaikaltamme Kortepohjasta harjun yli Jyväskylän keskustaan ja Rautatieasemalle. Eräällä torilla oli näyttely, jossa oli erilaisten ihmisten maalaamia muotokuvia. Yksi muotokuva näytti jollakin tapaa tutulta, joten päätin ottaa kuvan.
Kuvassa Isä-Tommy, Äiti-Antonia ja Maura-tyttö
perjantai 30. maaliskuuta 2007
Katupöly.
Illalla nenäni vuosi ja hengitys tuntui hieman raskaalta. Perhanan katupöly. Jokavuotinen ilomme! Katuja ei kylläkään toistaiseksi voi hiekoittamatta jättää. Katupölyaikaan pitäisi ilmanlaatua jotenkin parantaa. Vaikka yksityisautoilua rajoittamalla.
Aamulla taivas oli pilvetön, mutta ei täysin kirkas ihan kuin siinä olisi ollut ohut harso. Voisikohan se johtua myöskin katupölystä.
Äsken halusin autoilua rajoittaa. Julkisten palvelutasoa pitäsi nostaa. Onkohan HKL aloittanut palveluihin satsaamisen. Ainakin Hakaniemenrannan pysäkille oli tullut sellainen palvelu, jota en ihan ensimmäisenä osannut odottaa:
kuva otettu 30.03.2007 klo 23:38
Aamulla taivas oli pilvetön, mutta ei täysin kirkas ihan kuin siinä olisi ollut ohut harso. Voisikohan se johtua myöskin katupölystä.
Äsken halusin autoilua rajoittaa. Julkisten palvelutasoa pitäsi nostaa. Onkohan HKL aloittanut palveluihin satsaamisen. Ainakin Hakaniemenrannan pysäkille oli tullut sellainen palvelu, jota en ihan ensimmäisenä osannut odottaa:
kuva otettu 30.03.2007 klo 23:38
torstai 22. maaliskuuta 2007
V I I S I
Vaaliyö juhlayö!
Kun olin ollut vaalivirkailijana menin tietenkin Vihreiden vaalivalvojaisiin Ravintola Kaisaniemeen. Tunnelmani olivat siellä hieman sekavat. Toisaalta riemuitsin heidän puolesta, jotka pääsivät läpi, mutta toisaalta olin surullinen heidän puolesta, jotka jäivät niukasti kalkkiviivoille, vaikka olivat panostaneet paljon ja tehneety upeita kampanjoja. Kokoomuksen vaalivoitto oli yllättävän suuri, kun me Vihreät saimme himan vähemmän lisäpaikkoja, kuin ounastelin. Puheenjohtajamme TC:kin jäi alle parin sadan äänen päähän eduskunnasta.
Minulta kesti hetken tajuta, että hitto mehän voitimme! Mukavaa vaihtelua kunnalis- ja eurovaalien jälkeen, joissa menetimme paikkoja, eikä pressanvaalien äänestysprosentti Heidi Hautalan osalta vastannut kannatusta.
Syvällistä analyysia vaaleista en tuolloin Kaisaniemessä pystynyt tekemään. Tajusin kuitenkin, että oli syytä riemuun. Puolueemme oli kovalla työllä tehnyt yhden lisäpaikan eduskuntaan. Varsinkin Helsingin osalta olin kovinkin tyytyväinen. Kun Ode ilmoitti alkusyksystä, että hän ei lähde ehdolle, niin jouduimme tosissaan miettimään, että miten paikkaamme Oden 12000 ääntä. Oden vetäytymisestä huolimatta saimme enemmän ääniä kuin missään vaaleissa ja nostimme eduskuntapaikkamme viiteen!
Muita riemun aiheta oli Varsinais-Suomen lisäpaikka, jonka sai Ville Niinistö sekä Etelä-Savon paikka Heli Järviselle, mikä oli itselleni melkoinen yllätys (en tosiaankaan tunne muiden vaalipiirien asioita riittävästi).
Pohjois-Karjalan ja TC:n tulos tuntui alkupettymyksen jälkeen hienolta.
Vaalivoittoa täytyy juhlia kunnolla. Valvojaisista menimme Lostariin ja sieltä jatkoille, josta jatkoimme vielä :)
Loppuun vielä haluan kiittää upeita ehdokkaitamme, jotka tekivät yhdessä valtavan työn tukiryhmiensä kanssa sekä muille aktiiveille. En myöskään halua unohtaa kansanedustajia ja valtuutettuja sekä muita luottamustoimissa olevia, jotka ovat tehneet politiikkaa, jonka pohjalta me kaikki teimme kampanjaa.
Kiitos! Kiitos! Kiitos! Kiitos! Kiitos!
Kun olin ollut vaalivirkailijana menin tietenkin Vihreiden vaalivalvojaisiin Ravintola Kaisaniemeen. Tunnelmani olivat siellä hieman sekavat. Toisaalta riemuitsin heidän puolesta, jotka pääsivät läpi, mutta toisaalta olin surullinen heidän puolesta, jotka jäivät niukasti kalkkiviivoille, vaikka olivat panostaneet paljon ja tehneety upeita kampanjoja. Kokoomuksen vaalivoitto oli yllättävän suuri, kun me Vihreät saimme himan vähemmän lisäpaikkoja, kuin ounastelin. Puheenjohtajamme TC:kin jäi alle parin sadan äänen päähän eduskunnasta.
Minulta kesti hetken tajuta, että hitto mehän voitimme! Mukavaa vaihtelua kunnalis- ja eurovaalien jälkeen, joissa menetimme paikkoja, eikä pressanvaalien äänestysprosentti Heidi Hautalan osalta vastannut kannatusta.
Syvällistä analyysia vaaleista en tuolloin Kaisaniemessä pystynyt tekemään. Tajusin kuitenkin, että oli syytä riemuun. Puolueemme oli kovalla työllä tehnyt yhden lisäpaikan eduskuntaan. Varsinkin Helsingin osalta olin kovinkin tyytyväinen. Kun Ode ilmoitti alkusyksystä, että hän ei lähde ehdolle, niin jouduimme tosissaan miettimään, että miten paikkaamme Oden 12000 ääntä. Oden vetäytymisestä huolimatta saimme enemmän ääniä kuin missään vaaleissa ja nostimme eduskuntapaikkamme viiteen!
Muita riemun aiheta oli Varsinais-Suomen lisäpaikka, jonka sai Ville Niinistö sekä Etelä-Savon paikka Heli Järviselle, mikä oli itselleni melkoinen yllätys (en tosiaankaan tunne muiden vaalipiirien asioita riittävästi).
Pohjois-Karjalan ja TC:n tulos tuntui alkupettymyksen jälkeen hienolta.
Vaalivoittoa täytyy juhlia kunnolla. Valvojaisista menimme Lostariin ja sieltä jatkoille, josta jatkoimme vielä :)
Loppuun vielä haluan kiittää upeita ehdokkaitamme, jotka tekivät yhdessä valtavan työn tukiryhmiensä kanssa sekä muille aktiiveille. En myöskään halua unohtaa kansanedustajia ja valtuutettuja sekä muita luottamustoimissa olevia, jotka ovat tehneet politiikkaa, jonka pohjalta me kaikki teimme kampanjaa.
Kiitos! Kiitos! Kiitos! Kiitos! Kiitos!
keskiviikko 7. maaliskuuta 2007
Miksi kannattaisi äänestää Vihreitä?
Tämä on osa meiliäni Joensuussa asuvalle serkulleni, jonka kanssa meillä on toisinaan hyvinkin mielenkiintoisia keskusteluja.
Miksi kannattaisi äänestää Vihreitä?
- Vihreät on kuitenkin se eniten ympäristöä arvostava puolue. Muille puolueille on hyvin tyypillistä, että vaalien alla viherretään puheissa, kun teot puhuvat ihan jotain muuta. Tästä yhtenä esimerkkinä on joulukuussa, kun Suomen hallitus vastusti sitovia päästövähennyksiä Kioto-kauden jälkeen EU:ssa. Kokoomuksen lääke ilmastonmuutokseen on ydinvoima, jolla ei
tosiasiassa päästöjä vähennetä. Ydinvoima tarkoittaa kuitenkin ydinjätettä ja uraanikaivoksia. Ikävää, että sinne Pohjois-Karjalaan annettiin uraanivaltaukselle valtauslupa. Uudellamaalla ne hylättiin ympäristösyistä. En käsitä, miksi Pohjois-Karjalan luonto on Kauppa- ja Teollisuusministeriön mielestä vähempi arvoisempaa kuin Uudenmaan.
- Kirjoitin äsken hieman ympäristö-teeman ympäriltä. Vihreätkin on kuitenkin myös yleispuolue. Ihmistä ei todellakaan unohdeta. Vihreiden asialistalla on mm. opintotuen korottaminen, pienempien kansaneläkkeiden nostaminen sekä alle tuhannen euron kuukausitulot verovapaiksi. Köyhyyden poistaminen on yksi tärkeimpiä teemoja. On ironista, että aikoina, jolloin Suomi on rikkaampi kuin koskaan (BKT kasvoi viimekin vuonna 6%), köyhienmäärä kasvaa jatkuvasti. Yksi suurimmista poliittisista avauksista on Vihreiden perustulomalli. Sillä pyritään uudistamaan perusturva siten, että se olisi sekä työhön kannustava, ja että ketään ei jäisi perusturvan ulkopuolelle. Perusturvan uudistaminen on välttämätöntä, sillä nykyinen malli on suunniteltu olosuhteisiin, missä kaikilla on kahdeksasta neljään työ. Valitettava tosiasia on, että nykyisin työ on hyvin usein projektiluontoista
tai muuten pätkittäistä.
Perustulosta kannattaa lukea lisää: http://www.vihreat.fi/fi/node/910
- Mielikuvat vihreistä ovat usein puunhalaajaa tyyppisiä. Ja hyvä niin. Mieluummin halaan puuta kuin saastuttavaa savupiippua. Totuus vihreästä politiikasta on kuitenkin hieman erilainen. Vihreiden politiikka perustuu hyvin pitkälle tieteelle ja laskelmille. Ne ovat vain realismia. Pelkkää tunnepitoista politiikkaa on mahdoton toteuttaa. Vihreät ovat harjoittaneet aktiivista oppositiopolitiikkaa. Joka vuosi on tehty vaihtoehtoinen budjetti valtiolle, millä ollaan osoitettu, että myös ympäristö- ja ihmisläheisempi politiikka on mahdollista myös taloudellisten "realiteettien" maailmassa. Ilmasto-ohjelmamme perustuvat niin ikään laskettuun tietoon, eikä vain pelkään puhumiseen. Vihreät on monessa asiassa kaikista konkereettisin puolue. Muut puolueet ovat toistaiseksi tyytyneet puhumaan öljyriippuvaisuudesta pääsemiseksi. Me olemme tehneet siihenkin oman ohjelman, joka täydentää ilmasto- ja energiaohjelmaamme sekä liikennepoliittinenohjelmaamme.
Ohjelma öljyriippuvaisuudesta pääsemiseksi http://www.vihreat.fi/node/1507
ja liikennepoliittinenohjelmamme http://www.vihreat.fi/node/326
Tässä vain pieni osa syistä miksi kannattaisi äänestää vihreitä. Enenpää en tähän kirjoita, ettei mene liian pitkäksi.
Miksi kannattaisi äänestää Vihreitä?
- Vihreät on kuitenkin se eniten ympäristöä arvostava puolue. Muille puolueille on hyvin tyypillistä, että vaalien alla viherretään puheissa, kun teot puhuvat ihan jotain muuta. Tästä yhtenä esimerkkinä on joulukuussa, kun Suomen hallitus vastusti sitovia päästövähennyksiä Kioto-kauden jälkeen EU:ssa. Kokoomuksen lääke ilmastonmuutokseen on ydinvoima, jolla ei
tosiasiassa päästöjä vähennetä. Ydinvoima tarkoittaa kuitenkin ydinjätettä ja uraanikaivoksia. Ikävää, että sinne Pohjois-Karjalaan annettiin uraanivaltaukselle valtauslupa. Uudellamaalla ne hylättiin ympäristösyistä. En käsitä, miksi Pohjois-Karjalan luonto on Kauppa- ja Teollisuusministeriön mielestä vähempi arvoisempaa kuin Uudenmaan.
- Kirjoitin äsken hieman ympäristö-teeman ympäriltä. Vihreätkin on kuitenkin myös yleispuolue. Ihmistä ei todellakaan unohdeta. Vihreiden asialistalla on mm. opintotuen korottaminen, pienempien kansaneläkkeiden nostaminen sekä alle tuhannen euron kuukausitulot verovapaiksi. Köyhyyden poistaminen on yksi tärkeimpiä teemoja. On ironista, että aikoina, jolloin Suomi on rikkaampi kuin koskaan (BKT kasvoi viimekin vuonna 6%), köyhienmäärä kasvaa jatkuvasti. Yksi suurimmista poliittisista avauksista on Vihreiden perustulomalli. Sillä pyritään uudistamaan perusturva siten, että se olisi sekä työhön kannustava, ja että ketään ei jäisi perusturvan ulkopuolelle. Perusturvan uudistaminen on välttämätöntä, sillä nykyinen malli on suunniteltu olosuhteisiin, missä kaikilla on kahdeksasta neljään työ. Valitettava tosiasia on, että nykyisin työ on hyvin usein projektiluontoista
tai muuten pätkittäistä.
Perustulosta kannattaa lukea lisää: http://www.vihreat.fi/fi/node/910
- Mielikuvat vihreistä ovat usein puunhalaajaa tyyppisiä. Ja hyvä niin. Mieluummin halaan puuta kuin saastuttavaa savupiippua. Totuus vihreästä politiikasta on kuitenkin hieman erilainen. Vihreiden politiikka perustuu hyvin pitkälle tieteelle ja laskelmille. Ne ovat vain realismia. Pelkkää tunnepitoista politiikkaa on mahdoton toteuttaa. Vihreät ovat harjoittaneet aktiivista oppositiopolitiikkaa. Joka vuosi on tehty vaihtoehtoinen budjetti valtiolle, millä ollaan osoitettu, että myös ympäristö- ja ihmisläheisempi politiikka on mahdollista myös taloudellisten "realiteettien" maailmassa. Ilmasto-ohjelmamme perustuvat niin ikään laskettuun tietoon, eikä vain pelkään puhumiseen. Vihreät on monessa asiassa kaikista konkereettisin puolue. Muut puolueet ovat toistaiseksi tyytyneet puhumaan öljyriippuvaisuudesta pääsemiseksi. Me olemme tehneet siihenkin oman ohjelman, joka täydentää ilmasto- ja energiaohjelmaamme sekä liikennepoliittinenohjelmaamme.
Ohjelma öljyriippuvaisuudesta pääsemiseksi http://www.vihreat.fi/node/1507
ja liikennepoliittinenohjelmamme http://www.vihreat.fi/node/326
Tässä vain pieni osa syistä miksi kannattaisi äänestää vihreitä. Enenpää en tähän kirjoita, ettei mene liian pitkäksi.
perjantai 16. helmikuuta 2007
Hannibal osa V
Tänään tulee näköjään neljäs Hannibal Lecter -leffa Suomen ensi-iltaan, Nuori Hannibal.
Mä oon aina digannut Uhrilampaista. Ja sen jälkeen piti lukea kirjana Punainen Lohikäärme. Leffana se ei ollut mikään kovinkaan erikoinen. Hannibal sen sijaan oli ihan ok, mut en odota kauheesti tältä uusimmalta. Täytyy väijyä se joskus, vaikkapa DVD:ltä.
Hollywoodissa kiertää jo huhu, et viidettä leffaa oltais tekemässä ja sen pääosaan on valittu uusi nouseva lahjakkuus ;)
Mä oon aina digannut Uhrilampaista. Ja sen jälkeen piti lukea kirjana Punainen Lohikäärme. Leffana se ei ollut mikään kovinkaan erikoinen. Hannibal sen sijaan oli ihan ok, mut en odota kauheesti tältä uusimmalta. Täytyy väijyä se joskus, vaikkapa DVD:ltä.
Hollywoodissa kiertää jo huhu, et viidettä leffaa oltais tekemässä ja sen pääosaan on valittu uusi nouseva lahjakkuus ;)
torstai 15. helmikuuta 2007
Japani boikottiin!
Mulle putkahti sähköpostiin seuraavanlainen viesti:
Delfiinien lahtaamista Japanissa
Ylemmässä linkissä julma video aiheesta ja alemmassa Japanin pääministerille lähetettävä vetoomus. (On sen verran sairasta touhuu, et heikkohermoiset älköön katsoko videota.)
Mä ainakin boikotoin Japania hetken aikaa kaikessa missä kerkeen.
Loppuun vielä linkit:
http://www.glumbert.com/media/dolphin
http://www.PetitionOnline.com/golfinho/
Delfiinien lahtaamista Japanissa
Ylemmässä linkissä julma video aiheesta ja alemmassa Japanin pääministerille lähetettävä vetoomus. (On sen verran sairasta touhuu, et heikkohermoiset älköön katsoko videota.)
Mä ainakin boikotoin Japania hetken aikaa kaikessa missä kerkeen.
Loppuun vielä linkit:
http://www.glumbert.com/media/dolphin
http://www.PetitionOnline.com/golfinho/
keskiviikko 7. helmikuuta 2007
Rillit huurussa.
Aamulla elohopea oli pudonnut mittarissani - 26 asteeseen. Sen verran viileän puoleista, että päätin kaivaa vähän extravarustetta vaatekaapistani. Paksumpi pipo, kahdet käsineet ja yleensä tarpeettoman pitkäksi osoittautunut kaulaliina, jonka ostin joskus eurolla entisen työpaikkani poistomyynnistä.
Kaulaliinaa pyöritin kolmesti kaulaniympäri ja viimeisen kierroksen naamani edestä siten, että piponi ja kaulaliinan väliin jäi vain pieni rako silmälasilleni. Vilkaisin peilistä ennen ulos lähtöä, ja täytyy kyllä myöntää, että näytin melkoisen bandiitilta.
Kuljettuani sata metriä hengitysilmani kosteus huursi rillini ja en käytännössä nähnyt kymmentä metriä pidemmälle. Kävelytie oli ilmeisesti se tumma hiekoittetu kaistale valkoisen penkan ja vaalean ajotienvälissä. Kohta otinkin rillini taskuun. Linssien pinnassa huurre oli jäätynyt! Eipä ole ihan hetkeen noin käynytkään ja taas kävi noin.
Sama toistui, kun kapusin mäkeä ylös Kumpulan kampukselle. Kulku oli kuitenkin astetta hankalampaa, sillä mäki on melko jyrkkä ja tällä kertaa todella jäinen.
Vaikka olin kymmenen minuuttia myöhässä luennolta, pyyhin rillini ja pysähdyin mäen päällä puoleksi minuutiksi ihailemaan kuinka oranssinpunainen aurinko nousi Helsingin kattojen yllä. Kyllä kirkkaissa talvikeleissä on puolensakin.
Kaulaliinaa pyöritin kolmesti kaulaniympäri ja viimeisen kierroksen naamani edestä siten, että piponi ja kaulaliinan väliin jäi vain pieni rako silmälasilleni. Vilkaisin peilistä ennen ulos lähtöä, ja täytyy kyllä myöntää, että näytin melkoisen bandiitilta.
Kuljettuani sata metriä hengitysilmani kosteus huursi rillini ja en käytännössä nähnyt kymmentä metriä pidemmälle. Kävelytie oli ilmeisesti se tumma hiekoittetu kaistale valkoisen penkan ja vaalean ajotienvälissä. Kohta otinkin rillini taskuun. Linssien pinnassa huurre oli jäätynyt! Eipä ole ihan hetkeen noin käynytkään ja taas kävi noin.
Sama toistui, kun kapusin mäkeä ylös Kumpulan kampukselle. Kulku oli kuitenkin astetta hankalampaa, sillä mäki on melko jyrkkä ja tällä kertaa todella jäinen.
Vaikka olin kymmenen minuuttia myöhässä luennolta, pyyhin rillini ja pysähdyin mäen päällä puoleksi minuutiksi ihailemaan kuinka oranssinpunainen aurinko nousi Helsingin kattojen yllä. Kyllä kirkkaissa talvikeleissä on puolensakin.
tiistai 30. tammikuuta 2007
Viides virhe
Viidennen reaktorin valmistuminen on jälleen enemmän myöhässä kuin aiemmin. Yle uutisoi:
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id52388.html
sivuillaan, että Ranskalais rakennuttajan mukaan voimala myöhästyy enemmän kuin viime joulukuussa arvioitiin. Silloin se oli melkein kaksi vuotta jäljessä aikataulusta.
Juuri eilen oli uutisia, siitä kuinka Ruotsissa Forsmarkin ydinvoimalassa oli ollut vuoden aikana 90 häiriötilannetta. Ne johtuivat mm. heikentyneestä turvallisuusasenteista, kuten alkoholin käytöstä työpaikalla.
No mitä Ruotsissa edellä, niin sitä Suomessa perässä? Vai miten pitäisi reagoida Ylen jutussa olleeseen: "Viranomaisten mukaan Olkiluodon turvallisuuskulttuurissa on ollut puutteita, joiden korjaaminen on vienyt aikaa."
Ydinvoiman vastustajat pitivät huonona myös sitä että Suomeen rakennetaan uuden tyyppinen EPR-voimala. Muualle ei vielä Areva sellaista ollut tehnyt, joten saimme siis prototyypin. Ylen tän päivän jutussa on myös: "- TVO:lla ja meillä on ollut ongelmia, joihin emme ehkä osanneet valmistautua ennakolta. Emme osanneet valmistautua siihen, että kyseessä on ensimmäinen reaktori laatuaan ja että se pitää sopeuttaa suomalaisiin oloihin, Knoche toteaa."
Ja Areva ei tietenkään ole halukas korvaamaan viivästyksiä.
Näistä ydinvoimaloiden työntekijöistä ei voi muuta todeta kuin:
Simpson, Homer Simpson, is the greatest guy in history...
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id52388.html
sivuillaan, että Ranskalais rakennuttajan mukaan voimala myöhästyy enemmän kuin viime joulukuussa arvioitiin. Silloin se oli melkein kaksi vuotta jäljessä aikataulusta.
Juuri eilen oli uutisia, siitä kuinka Ruotsissa Forsmarkin ydinvoimalassa oli ollut vuoden aikana 90 häiriötilannetta. Ne johtuivat mm. heikentyneestä turvallisuusasenteista, kuten alkoholin käytöstä työpaikalla.
No mitä Ruotsissa edellä, niin sitä Suomessa perässä? Vai miten pitäisi reagoida Ylen jutussa olleeseen: "Viranomaisten mukaan Olkiluodon turvallisuuskulttuurissa on ollut puutteita, joiden korjaaminen on vienyt aikaa."
Ydinvoiman vastustajat pitivät huonona myös sitä että Suomeen rakennetaan uuden tyyppinen EPR-voimala. Muualle ei vielä Areva sellaista ollut tehnyt, joten saimme siis prototyypin. Ylen tän päivän jutussa on myös: "- TVO:lla ja meillä on ollut ongelmia, joihin emme ehkä osanneet valmistautua ennakolta. Emme osanneet valmistautua siihen, että kyseessä on ensimmäinen reaktori laatuaan ja että se pitää sopeuttaa suomalaisiin oloihin, Knoche toteaa."
Ja Areva ei tietenkään ole halukas korvaamaan viivästyksiä.
Näistä ydinvoimaloiden työntekijöistä ei voi muuta todeta kuin:
Simpson, Homer Simpson, is the greatest guy in history...
tiistai 23. tammikuuta 2007
Bulisti lungimmin, snadimmin krääsää!
Me päätettiin tehdä jotain poikkeavaa eduskuntavaaleihin. Syksyllä, kun käsiteltiin Helsingin Vihreiden vaaliohjelmaa, niin joku muistutti, et se tietysti pitää kääntää ainakin ruotsiksi ja englanniksi. Mä tuumasin siinä ääneen, et pitäis tehdä slanginnettu versio. Arto Grönholm sanoi, et hänellä on jonkun verran kokemusta slanginnuksesta, joten niinpä me Arton kanssa lähdettiin slangintaa sitä. Slangintaminen oli kivaa, vaikka aiempaa kokemusta multa siitä ei ollutkaan.
Helsingin Uutisten toimittajan mielestä oltiin suoriuduttu käännöksestä hyvin, vaikka slangissa ei välttämättä ole nykykielen vastineita. Voit arvioida slangintamistamme itse:
Stadin gröönien eduskuntaproggis
Holdataan väderinmuutos.
Stannataan väderin lämmitys
Buli blosikset ja sjukikset, huuberin ja skruudiksen vajeet ja evakot on tullu stadiin. Mut ei ruveta studaa vaa stikataa tiskii timangeja meininkejä, jotka kans antaa mahiksii.
Duunia ja gimistä fiilistä miljööteknomeiningistä
Härmä voi viissaa driftii uudes klimaattipolitiikas ja duunata uusii härmäläisiä energiasysteemejä. Ku pannaa fyrkkaa härmäläisee poweriin netotaan samalla rutosti duunimestoja ja buleja uusia fabriikkivääntöjä.
Uusii energiameininkejä on
Blosis- ja bioenergialla on bulit potenssit. Me voidaa heivata nykyset skeidat fimtsikaa nykysestä ennenku 2030 lyö tauluu ja me voidaa jättää fattikseen tsernobilimeinigin...ettei tuu "Adios amigos". Me ei behövata uraanimainareita, ydinskeidaa tai ydinpommimatskuu.
Härmä kuiville tuontilöpöstä, senast 2030.
Härmän on podpilkattava fossiililöpön törsäys vuoteen 2020 ja heivattava viimeistään 2030 hela skeida. Härmä pystyy dublaa viidenteen potenssiin blåsis- ja bioenergian duunauksen.
Spaarataan sähköö
Energian spaaraus on gimistä energiabruukausta. Krundiksen pitää jeesaa fabriikkeja ja himatuikkuja spaaraamaan. Snadeilla duuneilla voidaan spaaraa monen koksifapriikin verran.
Bulisti lungimmin, snadimmin krääsää
Härmä on äveriäämpi ku koskaan, mut tuntuuks, et jengillä on parempi fiilis - häh? Arkadian kundien ja friidujen pitää hiffata, et hyvä fiilis ei tuu vaan siitä et kerää käheetä krääsää.
Tiidii överiduunareille ja duunii joka tyypille.
Duuni pitää bilkata uudestaan. Nyt moni on ilman duunii ja toiset sippaa sorvin ääreen. Duunipäivää pitää stigata nysämmäks ja jengi voi paiskii duunii muuallakin kuin duunipaikallaan. Välillä pitää saada ottaa iisimmin duunin kanssa.
Yhdessä on kliffa puuhaa
Erakkona hengaaminen on Härmän sjukis. Jengin pitää voida budjaa kimpassa myös silleen, et skidit ja starbat on mukana. Pitää olla mestoja, jossa voi hengata ilman, et täytyy kaivaa kuvetta niin ku bibliksiä ja muita yhteisiä mestoja.
Kliffa härmäläinen meininki on reddattava
Sjukiksen hoito ja muut perussörviisit käheeks
Kliffaan elämään kuuluu, et on gimikses kondiksessa kropalta ja ettei oo latvasta laho. Paree petaa jutut valmiiks. Meil ois parempi fiilis, jos voitais useemmin koisaa, sporttaa ja treffaa frendei. Mut jos klapiin tulee feeluu , depis uhkaa tai vintillä heittää, niin jeesii pitää saada.
Jos meillä on hinkuu, niin voidaan jelppii joka iikka toukasta muumioon. Fiksausgarantii höraa myös kun isopyörä falskaa.
Vaikka sörviisejä köpattais muualt, niin se on julkisten lafkojen vika, jos ne ei skulaa tai niiden laatu on hanurist. Jos meinataan köpaa muualta, ni pitää saada bulimpaa sörviisiä.
Härmä ja Stadi kingeiks duunimestoiks
Puolet Härmän ja stadin duunareista siirtyy vetää lonkkaa viimeistään vuonna 2020. Jos meil ei oo jengii duunaa sörviisejä, niin on pakkorako köpaa niit muualt.
Jos meinataan, et sörviisit pelaa, niin duunareilla pitää olla reilu ja kliffa duunimesta. Ilman ei ketään hotsita paiskoo hommii. Duunareit pitää olla tarpeeks ja niille pitää slumpata uutta infoo duunista.
Kingii skolee, ilman ite tarttee kaivaa kuvetta
Härmän suksee perustuu kingiin skoleen ja uusien juttujen syynaukseen. Härmä on ihan kingi pukkaa juttuin pääkopast liukuhihnalle. Mikään ei oo niin tärkeetä, ku et jengi snaijaa juttuja.
Meillä on tän boltsin kingein skoleproggis ja se on vain sitä jos me satsataan siihe. Spaaraaminen skoles on venäläistä rulettii, ku tsungaa framtiidiä.
Studerandien jutut kondikseen ja läänii koeputkien tsiigaajille.
Skolen ei pidä bungaa yhtään hintaa. Lisää fyrkkaa jengille, jotka on skolessa. Universiteettilliseen ja duuniin kouluttaviin lafkoihin pitää stikkaa lisää massii. Jos skoletyypeillä on liian rankaa ja tuntuu, et päässä viiraa, niin niitä on jeesattava.
Duuninpuskemisessa pitää olla järkee ja verot reiluiks.
Snadeilla veroilla ei saada gutaa perussörviisejä. Verot pitää duunaa gröönasti eli huudetaan verot siitä et heittää skeidaa ilmaan, skutsiin tai sköneen, eikä siitä et tekee duunii. Kliffa ja reilu verotus takaa, et ei oo sika köyhiä.
Perusfyrkalla varmempi meininki.
Nykyään ei varma, et onks duunia huomenna. Pelisääntöjä pitää muuttaa, et ei tipu fattan ja luukun väliin. Koko paketti pitää stikkaa uusiks.
Perusfyrkalla ois reilumpi meninki joka friidulle ja kundille, eikä tarttis ravaa luukulta toiselle. Perusfyrkkasysteemissä joka latista minkä tsenaa, nettois joka kerta. Duunii ois fiksuu aina paiskii ja niillä jotka on heikoilla ois vähä paremmin.
Oman lafkan bygaaminen pitää tehdä iisimmäks. Uusien duunarien ottaminen ei saa bungaa niin paljoo. Perusfyrkalla ois oman lafkan pitäminenkin vähän iisimpää.
Joka heebo ja giltsi samanarvosii!
Ku jengi saa skidin, niin kaikkien duunimestojen pitäis bungaa yhessä kulut mammaleedistä ja muista, eikä pelkästään vaan mutsin duunimestan. Kundeille ja friiduille pitää saada samaa liksaa samasta duunista.
Rautaset sörviisit kute fungeravat päikkikset, on kliffoi juttui tasa-arvolle. Me ei haluta, et skidit on eriarvoisii.
Kuka vaan saa mennä avikseen, myös giltsi- ja heeboparit sais adoptoida.
Monesti niil heeboilla, jotka budjaa yksin, on jotain spessutrabelii kute yleistä deekuilua, ei oo frendei tai himaa. Niitten trabeliin pitää hiffaa jutskia
Vaikk ois klenkka tai snadisti kehari pystyy budjaa itekseen jos Stadi ja Krunde jeesaa. Jos on tosi fittis kondiksessa, niin pitää saada joku jeesaamaan iisimmin.
Natuuria on suojeltava nyt.
Östraskönen damaget bungaa ku pipoo.
Östraskönessa on skeidaa enemmän kuin missään ja Härmän eteläpuolella on sairaita leväflottii.
Jengi dumppa sköneen lantaa sekä Pietarisssa, et Härmäs. Löpöbåtskien kulku pitää seiftimpää ja viellä mageempaa ois jos ne ei seilasi ollenkaan.
Bönde- ja skutsifabriikkien skeidat kuriin.
Bonde- ja skutsifabriikit on duunattu liian poveriks. Nyt täytyy jeeesaa elukoiden oloja ja lopetettava extraskeidan dumppaaminen, ettei jäljelle jää vaan paria rupista kurppaa. Luomu rulaa! Karvarotsei ei enää tarvita, vaan niiden duunaukseen vois panna stopin. Etelä-Härman gamlat skutsit pitää saada seivattua.
Uukkari bilikkafriikkeilyyn.
Härmästä ei saa byggaa mestaa, jos täyty olla kärry. Härmäst tulee kliffampi, jos on mestoi, mis sörviisit löytyy lähelt ja voi förata dösäl, spåral tai stogella.
Goodbai trafiikkijumit ja -smogu
Härmä on ainoo mesta Länsi-Euroopassa, mis ei oo jumi- tai baanatäppää. Jos ois ne niin ois helpompi kruisailla, vähemmän mökää ja skeidaa ilmassa. Ja sit saatai fyrkaa dösiin ja spåriin.
Fyrkkaa skuruille
Metroo pitää bygata lisää ja flygarien sijaan motsakribaanojen sijaan stoge joka puolelle. Flygarilla ei tartte flygaa ympäri Härmää.
Vihree Stadi hela jengille!
Strongi Stadi ja sen provinssit on koko härmän etu.
Stadi on ainoo Härmän buli metropoli. Jengi haluu flyttaa tänne böndeltäkin. Stadissa on jengii joka lähtöön. Siks tääl on kliffa budjaa.
Gimikset kämppät, jotka bungaa vähä, tekee kliffan stadin.
Joka hemmolla ja friidulla pitää olla fyrkkaa budjaamiseen Stadissa. Ei oo fiksuu duunaa eriarvoisia mestoi. Stadin ja provinssin pitää duunaa juttui yhes, niin saadaan grööna Stadi.
Stadiin voidaan byggaa uusii butinkeja ilman, et puistikat ja fedut saa osumii. Bilikkarööri, ei kiitti!
Dösille, fillareille ja gartsalla dallaajille lisää faileja. Stadissa on oltava mestoja, mis voi hengaa ilman et pitää kaivaa kuvetta.
Lungii menoo joka friidulle ja kundille.
Ilman gröönii ei ois tennarin museo- ja leffamestaa, eikä cityn dallauskartsoja. Kaikenlainen kultuurimeno ja meiniki kuuluu Stadiin. Joku skulaa skebaa gartsalla, joku sjungaa oopperassa. Bibliksiä pitää kehittää.
Tää on meidän boltsi.
Reilu meninki globaalistreidaukses.
Pari reiluu banskuu, ei reddaa tätä boltsii. Kaikki jutskat pitää duunaa reilusti. Joka iikka treidaa ties mitä ympäri boltsii, niin Härmässä, kuin Kiinas. Mut se ei oo pelkästään kliffa juttu: Natuuri saa osumii ja Afrikan skidit joutuu paiskoo hommii himmeis tehtais, eikä jengi täällä Härmässä snaijaa, et mikä meininki. Me tarvitaan yhteiset ruulit. Minimiliksa ja ruulit kuinka käytetään natuuria pitää olla samat koko boltsilla. Eikä mitään mestoi, mihin kroissokset vois jemmaa taalansa ilman veroi.
Koko boltsi on gimis mesta
Borderien kloussaaminen ei oo fiksuu. NATO ja jengin pommitus on out, ja ku hollaa piissii, jeesaa fattoi ja et jengi on samanarvosii, niin se on in. Jengin pitää bamlaa, et mikä mättää ja sit käydä raapii numba paperiin, ku on vaalit. Ja Härmän pitää olla öögat ja monttu auki, jos jossai dirikat kuumottaa populaa.
Täl boltsilla meinaa olla pakka sekaisin, kun jengi vaan niittää sadeskutseja, fisustaa kaiken, polttaa manii krääsään ja pumppaa koksii ilmaan. Joka iikan täytyy leevaa nii, et natuuri ei saa damagee. Tää boltsi on vain londessa meidän skideiltä.
Sörkassa 26.11.2006 vapaasti HeVin vaaliohjelmaa slangintaen
Arto "Grönis" Grönholm ja Petri Suninmäki
Helsingin Uutisten toimittajan mielestä oltiin suoriuduttu käännöksestä hyvin, vaikka slangissa ei välttämättä ole nykykielen vastineita. Voit arvioida slangintamistamme itse:
Stadin gröönien eduskuntaproggis
Holdataan väderinmuutos.
Stannataan väderin lämmitys
Buli blosikset ja sjukikset, huuberin ja skruudiksen vajeet ja evakot on tullu stadiin. Mut ei ruveta studaa vaa stikataa tiskii timangeja meininkejä, jotka kans antaa mahiksii.
Duunia ja gimistä fiilistä miljööteknomeiningistä
Härmä voi viissaa driftii uudes klimaattipolitiikas ja duunata uusii härmäläisiä energiasysteemejä. Ku pannaa fyrkkaa härmäläisee poweriin netotaan samalla rutosti duunimestoja ja buleja uusia fabriikkivääntöjä.
Uusii energiameininkejä on
Blosis- ja bioenergialla on bulit potenssit. Me voidaa heivata nykyset skeidat fimtsikaa nykysestä ennenku 2030 lyö tauluu ja me voidaa jättää fattikseen tsernobilimeinigin...ettei tuu "Adios amigos". Me ei behövata uraanimainareita, ydinskeidaa tai ydinpommimatskuu.
Härmä kuiville tuontilöpöstä, senast 2030.
Härmän on podpilkattava fossiililöpön törsäys vuoteen 2020 ja heivattava viimeistään 2030 hela skeida. Härmä pystyy dublaa viidenteen potenssiin blåsis- ja bioenergian duunauksen.
Spaarataan sähköö
Energian spaaraus on gimistä energiabruukausta. Krundiksen pitää jeesaa fabriikkeja ja himatuikkuja spaaraamaan. Snadeilla duuneilla voidaan spaaraa monen koksifapriikin verran.
Bulisti lungimmin, snadimmin krääsää
Härmä on äveriäämpi ku koskaan, mut tuntuuks, et jengillä on parempi fiilis - häh? Arkadian kundien ja friidujen pitää hiffata, et hyvä fiilis ei tuu vaan siitä et kerää käheetä krääsää.
Tiidii överiduunareille ja duunii joka tyypille.
Duuni pitää bilkata uudestaan. Nyt moni on ilman duunii ja toiset sippaa sorvin ääreen. Duunipäivää pitää stigata nysämmäks ja jengi voi paiskii duunii muuallakin kuin duunipaikallaan. Välillä pitää saada ottaa iisimmin duunin kanssa.
Yhdessä on kliffa puuhaa
Erakkona hengaaminen on Härmän sjukis. Jengin pitää voida budjaa kimpassa myös silleen, et skidit ja starbat on mukana. Pitää olla mestoja, jossa voi hengata ilman, et täytyy kaivaa kuvetta niin ku bibliksiä ja muita yhteisiä mestoja.
Kliffa härmäläinen meininki on reddattava
Sjukiksen hoito ja muut perussörviisit käheeks
Kliffaan elämään kuuluu, et on gimikses kondiksessa kropalta ja ettei oo latvasta laho. Paree petaa jutut valmiiks. Meil ois parempi fiilis, jos voitais useemmin koisaa, sporttaa ja treffaa frendei. Mut jos klapiin tulee feeluu , depis uhkaa tai vintillä heittää, niin jeesii pitää saada.
Jos meillä on hinkuu, niin voidaan jelppii joka iikka toukasta muumioon. Fiksausgarantii höraa myös kun isopyörä falskaa.
Vaikka sörviisejä köpattais muualt, niin se on julkisten lafkojen vika, jos ne ei skulaa tai niiden laatu on hanurist. Jos meinataan köpaa muualta, ni pitää saada bulimpaa sörviisiä.
Härmä ja Stadi kingeiks duunimestoiks
Puolet Härmän ja stadin duunareista siirtyy vetää lonkkaa viimeistään vuonna 2020. Jos meil ei oo jengii duunaa sörviisejä, niin on pakkorako köpaa niit muualt.
Jos meinataan, et sörviisit pelaa, niin duunareilla pitää olla reilu ja kliffa duunimesta. Ilman ei ketään hotsita paiskoo hommii. Duunareit pitää olla tarpeeks ja niille pitää slumpata uutta infoo duunista.
Kingii skolee, ilman ite tarttee kaivaa kuvetta
Härmän suksee perustuu kingiin skoleen ja uusien juttujen syynaukseen. Härmä on ihan kingi pukkaa juttuin pääkopast liukuhihnalle. Mikään ei oo niin tärkeetä, ku et jengi snaijaa juttuja.
Meillä on tän boltsin kingein skoleproggis ja se on vain sitä jos me satsataan siihe. Spaaraaminen skoles on venäläistä rulettii, ku tsungaa framtiidiä.
Studerandien jutut kondikseen ja läänii koeputkien tsiigaajille.
Skolen ei pidä bungaa yhtään hintaa. Lisää fyrkkaa jengille, jotka on skolessa. Universiteettilliseen ja duuniin kouluttaviin lafkoihin pitää stikkaa lisää massii. Jos skoletyypeillä on liian rankaa ja tuntuu, et päässä viiraa, niin niitä on jeesattava.
Duuninpuskemisessa pitää olla järkee ja verot reiluiks.
Snadeilla veroilla ei saada gutaa perussörviisejä. Verot pitää duunaa gröönasti eli huudetaan verot siitä et heittää skeidaa ilmaan, skutsiin tai sköneen, eikä siitä et tekee duunii. Kliffa ja reilu verotus takaa, et ei oo sika köyhiä.
Perusfyrkalla varmempi meininki.
Nykyään ei varma, et onks duunia huomenna. Pelisääntöjä pitää muuttaa, et ei tipu fattan ja luukun väliin. Koko paketti pitää stikkaa uusiks.
Perusfyrkalla ois reilumpi meninki joka friidulle ja kundille, eikä tarttis ravaa luukulta toiselle. Perusfyrkkasysteemissä joka latista minkä tsenaa, nettois joka kerta. Duunii ois fiksuu aina paiskii ja niillä jotka on heikoilla ois vähä paremmin.
Oman lafkan bygaaminen pitää tehdä iisimmäks. Uusien duunarien ottaminen ei saa bungaa niin paljoo. Perusfyrkalla ois oman lafkan pitäminenkin vähän iisimpää.
Joka heebo ja giltsi samanarvosii!
Ku jengi saa skidin, niin kaikkien duunimestojen pitäis bungaa yhessä kulut mammaleedistä ja muista, eikä pelkästään vaan mutsin duunimestan. Kundeille ja friiduille pitää saada samaa liksaa samasta duunista.
Rautaset sörviisit kute fungeravat päikkikset, on kliffoi juttui tasa-arvolle. Me ei haluta, et skidit on eriarvoisii.
Kuka vaan saa mennä avikseen, myös giltsi- ja heeboparit sais adoptoida.
Monesti niil heeboilla, jotka budjaa yksin, on jotain spessutrabelii kute yleistä deekuilua, ei oo frendei tai himaa. Niitten trabeliin pitää hiffaa jutskia
Vaikk ois klenkka tai snadisti kehari pystyy budjaa itekseen jos Stadi ja Krunde jeesaa. Jos on tosi fittis kondiksessa, niin pitää saada joku jeesaamaan iisimmin.
Natuuria on suojeltava nyt.
Östraskönen damaget bungaa ku pipoo.
Östraskönessa on skeidaa enemmän kuin missään ja Härmän eteläpuolella on sairaita leväflottii.
Jengi dumppa sköneen lantaa sekä Pietarisssa, et Härmäs. Löpöbåtskien kulku pitää seiftimpää ja viellä mageempaa ois jos ne ei seilasi ollenkaan.
Bönde- ja skutsifabriikkien skeidat kuriin.
Bonde- ja skutsifabriikit on duunattu liian poveriks. Nyt täytyy jeeesaa elukoiden oloja ja lopetettava extraskeidan dumppaaminen, ettei jäljelle jää vaan paria rupista kurppaa. Luomu rulaa! Karvarotsei ei enää tarvita, vaan niiden duunaukseen vois panna stopin. Etelä-Härman gamlat skutsit pitää saada seivattua.
Uukkari bilikkafriikkeilyyn.
Härmästä ei saa byggaa mestaa, jos täyty olla kärry. Härmäst tulee kliffampi, jos on mestoi, mis sörviisit löytyy lähelt ja voi förata dösäl, spåral tai stogella.
Goodbai trafiikkijumit ja -smogu
Härmä on ainoo mesta Länsi-Euroopassa, mis ei oo jumi- tai baanatäppää. Jos ois ne niin ois helpompi kruisailla, vähemmän mökää ja skeidaa ilmassa. Ja sit saatai fyrkaa dösiin ja spåriin.
Fyrkkaa skuruille
Metroo pitää bygata lisää ja flygarien sijaan motsakribaanojen sijaan stoge joka puolelle. Flygarilla ei tartte flygaa ympäri Härmää.
Vihree Stadi hela jengille!
Strongi Stadi ja sen provinssit on koko härmän etu.
Stadi on ainoo Härmän buli metropoli. Jengi haluu flyttaa tänne böndeltäkin. Stadissa on jengii joka lähtöön. Siks tääl on kliffa budjaa.
Gimikset kämppät, jotka bungaa vähä, tekee kliffan stadin.
Joka hemmolla ja friidulla pitää olla fyrkkaa budjaamiseen Stadissa. Ei oo fiksuu duunaa eriarvoisia mestoi. Stadin ja provinssin pitää duunaa juttui yhes, niin saadaan grööna Stadi.
Stadiin voidaan byggaa uusii butinkeja ilman, et puistikat ja fedut saa osumii. Bilikkarööri, ei kiitti!
Dösille, fillareille ja gartsalla dallaajille lisää faileja. Stadissa on oltava mestoja, mis voi hengaa ilman et pitää kaivaa kuvetta.
Lungii menoo joka friidulle ja kundille.
Ilman gröönii ei ois tennarin museo- ja leffamestaa, eikä cityn dallauskartsoja. Kaikenlainen kultuurimeno ja meiniki kuuluu Stadiin. Joku skulaa skebaa gartsalla, joku sjungaa oopperassa. Bibliksiä pitää kehittää.
Tää on meidän boltsi.
Reilu meninki globaalistreidaukses.
Pari reiluu banskuu, ei reddaa tätä boltsii. Kaikki jutskat pitää duunaa reilusti. Joka iikka treidaa ties mitä ympäri boltsii, niin Härmässä, kuin Kiinas. Mut se ei oo pelkästään kliffa juttu: Natuuri saa osumii ja Afrikan skidit joutuu paiskoo hommii himmeis tehtais, eikä jengi täällä Härmässä snaijaa, et mikä meininki. Me tarvitaan yhteiset ruulit. Minimiliksa ja ruulit kuinka käytetään natuuria pitää olla samat koko boltsilla. Eikä mitään mestoi, mihin kroissokset vois jemmaa taalansa ilman veroi.
Koko boltsi on gimis mesta
Borderien kloussaaminen ei oo fiksuu. NATO ja jengin pommitus on out, ja ku hollaa piissii, jeesaa fattoi ja et jengi on samanarvosii, niin se on in. Jengin pitää bamlaa, et mikä mättää ja sit käydä raapii numba paperiin, ku on vaalit. Ja Härmän pitää olla öögat ja monttu auki, jos jossai dirikat kuumottaa populaa.
Täl boltsilla meinaa olla pakka sekaisin, kun jengi vaan niittää sadeskutseja, fisustaa kaiken, polttaa manii krääsään ja pumppaa koksii ilmaan. Joka iikan täytyy leevaa nii, et natuuri ei saa damagee. Tää boltsi on vain londessa meidän skideiltä.
Sörkassa 26.11.2006 vapaasti HeVin vaaliohjelmaa slangintaen
Arto "Grönis" Grönholm ja Petri Suninmäki
torstai 18. tammikuuta 2007
Kokoomuksen ilmasto- eikun ydinvoimavälikysymys
Mä olin eduskunnassa seuraamassa välikysymyskeskustelua. Pienen breikin pidin välillä, mut yhteensä tuli lehtereillä istutta melkein viisi ja puoli tuntia.
Tässä muistiinpanoistani tehty raporttini kommentteineen. Aloitan hallituksesta, menen välikysymyksen tekijoihin ja lopuksi käyn läpi muut oppositiopuolueet. Tästä raportistakin tuli aika pitkä, mut on se paljon lyhyempi kuin koko keskustelu, jonka voit lukea:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_143_2006_ke_p_1.shtml#pvuoro1
Keskusta:
Pekkarisen näkemyksen mukaan ydinvoimalla pitäisi korvata fossiilisten käyttö ja uusiutuvilla tyydyttää kasvava energiantarve. Hän pelkäsi, että kukaan ei kylläkään uskalla investoida uusiutuviin, kun markkinoille putkahtaa valtavat määrät ydinsähköä. Tiukkojen kysymysten jälkeen hän oli valmis kannattamaan syöttötariffeja uusiutuville.
Käsittämättömätöntä siltarumpupolitiikkaa oli sen sijaan Pekkarisen ajama turpeen luokittelun muuttaminen fossiilisesta uusiutuvaksi.
Kommenttini:
Pekkariselta on päässyt unohtumaan, että viidennen ydinvoimalan valmistettua, pystytään sillä korvaamaan 1200 Mw:n tuotanto hiili- ja turvelauhdevoimaloista. Lisäydinvoima ei sensijaan juurikaan auttaisi päästöihin, sillä 90% niistä sen jälkeen syntyy lämmityksessä ja liikenteessä. Päätöstä kuudennesta ei siis pidä tehdä.
Syöttötariffit uusiutuville on todellakin tarpeellinen, jotta varmistetaan, että viides reaktori korvaa juuri fossiilisia polttoaineita. Turpeesta en voi olla todellakaan samaa mieltä. Sen ilmastopäästöt ovat pahemmat kuin kivihiilen. Suomen turpeet ovat syntyneet viimeisimmän jääkauden jälkeen ja niiden uusiutumisvauhti on vain 1 mm/vuosi. Melkoisen monta sukupolvea siis hiilidioksidia olisi lämmittämässä planeettaamme ennen kuin poltetun turpeen hiili olisi taas sitoutunut soihin.
Demarit:
Miapetra Kumpula-Natri näytti olevan ainoa demari, jota tämä asia kiinnosti. Puhui siellä pari muutakin, mutta taisin olla jo silloin lähtenyt kotiin. Kumpula-Natrin puheenvuorossa ei ollut juurikaan asiaa vaan hän keskittyi kertomaan kuinka hänen mielestään hallitus on ajanut erinomaista politiikkaa. Uusiutuvia ja ydinvoimaa oli demarien lääkkeet.
Bio- ja uusiutuvat energialähteet muuttuvat Kumpula-Natrin mukaan kannattaviksi öljyn hinta jatkaa nousuaa.
Kommenttini:
Ajatusta hallituksen erinomaisesta energiapolitiikasta en suinkaan jaa. Demareilta näyttää täysin unohtuneen, mitä vaikutuksia on kun pienille yhteispohjoismaisille markkinoille tulee paljon väliajanratkasuna tehtyä ydinsähköä. Kaiken kaikkiaan demareiden puheista paistoi läpi kuinka betoniytimeen oli yritetty maalata viherkasveja.
Ruotsalaiset:
Roger Jansson puhui ihan mukavasti energiansäästöstä, bioenergian edistämisestä ja jopa tuulipuistoista. Nykyisen ympäristöministerin Stefan Wallinin puheessa ei sinäänsä ollut mitään uutta: "Ilmasto näyttää lämpenevän, tarttis varmaan jotain tehdä." (Tämä ei ole suora
lainaus vaan mielipiteeni hänen puheestaan.)
Kommentti: Harmi, että teot ovat olleet täysin toista luokkaa kuin puheet. Heidän ympäristöministerinsä Jan-Erik Enestamin kausi muistetaan lähinnä saamattomuudestaan, ja siitä, että Enestam ei osoittanut kansalaisille kiinnostusta koko asiaan. Liian monta vuotta hallituksessa, kokeilisivat välillä aktiivista oppositiopolitiikkaa.
Nyt kun olen antanut hallituspuolueille hieman runtua, niin siirrytäänpä oppositiopuolueisiin ja aloitetaan välikysymyksen tekijästä.
Kokoomus:
Vaikka hallituksen ilmastopolitiikka on ollut surkeaa, niin ei välikysymyksen tekeminen ollut Kokoomukselle muuta kuin ydinvoiman lobbaaminen ja äänten kalastelu.
He ajoivat Saarikankaan johdolla halpaa energiaa ja voittoja vuorineuvos-kavereilleen. Uusiutuvien energiamuotojen piti rauhassa saada kehittyä kilpailukykyisyksi, eikä niiden käytöstä ollut juuri mihinkään tällä hetkellä. Hieman surkuhupaisaa, että autopuolue puhui, nätisti joukkoliikenteestä, mutta liikennepäästöihin heidän lääkkeensä oli autokannan uudistaminen.
Myös Suomen päästöjen vähätteleminen oli Kataisen sanoma. Hänen mielestään me olemme jo nyt niin hyviä, ettei meidän kannata tehdä juurikaan mitään. Vuotoksen altaan he olisivat kuitenkin halunneet rakentaa, vaikka sen tuotanto olisi vain 0,4% Suomen sähkönkulutuksesta. Kokoomuksesta on yhtä helppo löytää jotain vihreää kuin kaivautua hammastikulla peruskallion läpi.
Vasemmistoliitto:
Onkohan Vasemmistoliitto lintu vai kala?
Heidän riveissään on ilmastoasioissa hyviä ja fiksuja edustajia, kuten Tiusanen ja tällä kertaa heidän ryhmäpuheenvuoronsa Korhosen pitämänä oli ok, sekä Lapintie puhui myöskin asiaa.
Mutta, mutta... Ryhmän varapuheenjohtaja Kangas ihmetteli, että kun yritykset lähtevät Kiinaan päästökaupan vuoksi. Suoraan lainatakseni hänen puhettaan "Mitä hallitus aikoo nyt tehdä, että Suomeen teollisuus investoi eikä täältä lähde teollisuuslaitokset pois, niin kuin nyt on lopetettu ja lähteneet..." Hän viittasi niin suoraan Perloksen 1200:n irtisanomiseen, että kylläpä salissa nousi äläkkä. Perloksenkaan tapauksessa irtisanomisilla ja toiminnan siirtämisellä Kiinaan ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa, vaan kyse on ainoastaan siitä, että siellä tuotetaan, missä on markkinat.
Perussuomalaiset:
Tottakai se oli EU:n syy, että meillä rajoitetaan päästöjä ja jenkit eivät. Mutta kun EU-kritiikistä päästiin eteenpäin, niin kyllä Soinin puheessa oli jotain hyvääkin, kuten hänen halunsa kehittää joukkoliikennettä. Kritiikin Soini kuitenkin taitaa ainakin värikkäin sanakääntein: "Ydinvoima on nyt noussut vanhoissa puolueissa suureen suosioon. Ne ovat innoissaan kuin vauva varpaistaan löydettyään jotain mukamas uutta".
Suurin vika oli Soinin halu odotella tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen. Globaalit ongelmat ovat jo selvä asia, eikä meillä ole aikaa tuhlattavaksi.
Kristilliset:
He saivat oikeastaan ainoastaan sanottua, että ilmastonmuutos on paha asia ja pitää kuunnella tutkijoita, jotta päästään eroon fossiilisista polttoaineista. Lisäydinvoimaa voisi kristillisten mielestä rakentaa, jos muulla ei energiaa saada tuotettua (mutta ilmeisesti keinoista joudumme jälleen kuuntelemaan tutkijoita). Jotten joutuisi kadotukseen :) , laitan Räsäsen puheen parhaan asian tähän. Se oli ehdottomasti vihreistä sertifikaattien ja syöttötariffien käyttöönoton mainitseminen.
Entäs Vihreät? Mitä he saivat aikaan.
Oras tykitti todella hyvän puheen, jonka voitte lukea itse:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_143_2006_ke_p_1.shtml#pvuoro7
Soininvaara totesi aivan oikein, että puoli-ilmaisen energian ajat ovat ohi ja lisäydinvoima johtaa vain tuhlailuun ja siihen, että uusiutuviin ei siirrytä ajoissa. Biopolttoaineetkin ovat suurelta osaltaan itsepetosta. Parempi hyötysuhde saataisiin niistä sähkön ja lämmön yhteistuotantona.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_143_2006_ke_p_1.shtml#pvuoro85
Cronbergiltä tivattiin, että mikä on Vihreiden ydinvoimakanta ja hän vastasikin suoraan: "Vihreiden kanta ydinvoimaan on selkeästi kielteinen. Me haluamme panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuteen."
Keinoja tuli roppakaupalla ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja edellisten puheenvuoroja täydensi Pulliaisen, Hautalan, Forsiuksen ja Sumuvuoren puheenvuorot.
Ilmastonmuutoksen tärkeyttä Vihreille kertoo, että puolet heidän eduskuntaryhmästään osallistui keskusteluun.
Toivottavasti äänestäjätkin ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja äänestävät Vihreitä.
Tässä muistiinpanoistani tehty raporttini kommentteineen. Aloitan hallituksesta, menen välikysymyksen tekijoihin ja lopuksi käyn läpi muut oppositiopuolueet. Tästä raportistakin tuli aika pitkä, mut on se paljon lyhyempi kuin koko keskustelu, jonka voit lukea:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_143_2006_ke_p_1.shtml#pvuoro1
Keskusta:
Pekkarisen näkemyksen mukaan ydinvoimalla pitäisi korvata fossiilisten käyttö ja uusiutuvilla tyydyttää kasvava energiantarve. Hän pelkäsi, että kukaan ei kylläkään uskalla investoida uusiutuviin, kun markkinoille putkahtaa valtavat määrät ydinsähköä. Tiukkojen kysymysten jälkeen hän oli valmis kannattamaan syöttötariffeja uusiutuville.
Käsittämättömätöntä siltarumpupolitiikkaa oli sen sijaan Pekkarisen ajama turpeen luokittelun muuttaminen fossiilisesta uusiutuvaksi.
Kommenttini:
Pekkariselta on päässyt unohtumaan, että viidennen ydinvoimalan valmistettua, pystytään sillä korvaamaan 1200 Mw:n tuotanto hiili- ja turvelauhdevoimaloista. Lisäydinvoima ei sensijaan juurikaan auttaisi päästöihin, sillä 90% niistä sen jälkeen syntyy lämmityksessä ja liikenteessä. Päätöstä kuudennesta ei siis pidä tehdä.
Syöttötariffit uusiutuville on todellakin tarpeellinen, jotta varmistetaan, että viides reaktori korvaa juuri fossiilisia polttoaineita. Turpeesta en voi olla todellakaan samaa mieltä. Sen ilmastopäästöt ovat pahemmat kuin kivihiilen. Suomen turpeet ovat syntyneet viimeisimmän jääkauden jälkeen ja niiden uusiutumisvauhti on vain 1 mm/vuosi. Melkoisen monta sukupolvea siis hiilidioksidia olisi lämmittämässä planeettaamme ennen kuin poltetun turpeen hiili olisi taas sitoutunut soihin.
Demarit:
Miapetra Kumpula-Natri näytti olevan ainoa demari, jota tämä asia kiinnosti. Puhui siellä pari muutakin, mutta taisin olla jo silloin lähtenyt kotiin. Kumpula-Natrin puheenvuorossa ei ollut juurikaan asiaa vaan hän keskittyi kertomaan kuinka hänen mielestään hallitus on ajanut erinomaista politiikkaa. Uusiutuvia ja ydinvoimaa oli demarien lääkkeet.
Bio- ja uusiutuvat energialähteet muuttuvat Kumpula-Natrin mukaan kannattaviksi öljyn hinta jatkaa nousuaa.
Kommenttini:
Ajatusta hallituksen erinomaisesta energiapolitiikasta en suinkaan jaa. Demareilta näyttää täysin unohtuneen, mitä vaikutuksia on kun pienille yhteispohjoismaisille markkinoille tulee paljon väliajanratkasuna tehtyä ydinsähköä. Kaiken kaikkiaan demareiden puheista paistoi läpi kuinka betoniytimeen oli yritetty maalata viherkasveja.
Ruotsalaiset:
Roger Jansson puhui ihan mukavasti energiansäästöstä, bioenergian edistämisestä ja jopa tuulipuistoista. Nykyisen ympäristöministerin Stefan Wallinin puheessa ei sinäänsä ollut mitään uutta: "Ilmasto näyttää lämpenevän, tarttis varmaan jotain tehdä." (Tämä ei ole suora
lainaus vaan mielipiteeni hänen puheestaan.)
Kommentti: Harmi, että teot ovat olleet täysin toista luokkaa kuin puheet. Heidän ympäristöministerinsä Jan-Erik Enestamin kausi muistetaan lähinnä saamattomuudestaan, ja siitä, että Enestam ei osoittanut kansalaisille kiinnostusta koko asiaan. Liian monta vuotta hallituksessa, kokeilisivat välillä aktiivista oppositiopolitiikkaa.
Nyt kun olen antanut hallituspuolueille hieman runtua, niin siirrytäänpä oppositiopuolueisiin ja aloitetaan välikysymyksen tekijästä.
Kokoomus:
Vaikka hallituksen ilmastopolitiikka on ollut surkeaa, niin ei välikysymyksen tekeminen ollut Kokoomukselle muuta kuin ydinvoiman lobbaaminen ja äänten kalastelu.
He ajoivat Saarikankaan johdolla halpaa energiaa ja voittoja vuorineuvos-kavereilleen. Uusiutuvien energiamuotojen piti rauhassa saada kehittyä kilpailukykyisyksi, eikä niiden käytöstä ollut juuri mihinkään tällä hetkellä. Hieman surkuhupaisaa, että autopuolue puhui, nätisti joukkoliikenteestä, mutta liikennepäästöihin heidän lääkkeensä oli autokannan uudistaminen.
Myös Suomen päästöjen vähätteleminen oli Kataisen sanoma. Hänen mielestään me olemme jo nyt niin hyviä, ettei meidän kannata tehdä juurikaan mitään. Vuotoksen altaan he olisivat kuitenkin halunneet rakentaa, vaikka sen tuotanto olisi vain 0,4% Suomen sähkönkulutuksesta. Kokoomuksesta on yhtä helppo löytää jotain vihreää kuin kaivautua hammastikulla peruskallion läpi.
Vasemmistoliitto:
Onkohan Vasemmistoliitto lintu vai kala?
Heidän riveissään on ilmastoasioissa hyviä ja fiksuja edustajia, kuten Tiusanen ja tällä kertaa heidän ryhmäpuheenvuoronsa Korhosen pitämänä oli ok, sekä Lapintie puhui myöskin asiaa.
Mutta, mutta... Ryhmän varapuheenjohtaja Kangas ihmetteli, että kun yritykset lähtevät Kiinaan päästökaupan vuoksi. Suoraan lainatakseni hänen puhettaan "Mitä hallitus aikoo nyt tehdä, että Suomeen teollisuus investoi eikä täältä lähde teollisuuslaitokset pois, niin kuin nyt on lopetettu ja lähteneet..." Hän viittasi niin suoraan Perloksen 1200:n irtisanomiseen, että kylläpä salissa nousi äläkkä. Perloksenkaan tapauksessa irtisanomisilla ja toiminnan siirtämisellä Kiinaan ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa, vaan kyse on ainoastaan siitä, että siellä tuotetaan, missä on markkinat.
Perussuomalaiset:
Tottakai se oli EU:n syy, että meillä rajoitetaan päästöjä ja jenkit eivät. Mutta kun EU-kritiikistä päästiin eteenpäin, niin kyllä Soinin puheessa oli jotain hyvääkin, kuten hänen halunsa kehittää joukkoliikennettä. Kritiikin Soini kuitenkin taitaa ainakin värikkäin sanakääntein: "Ydinvoima on nyt noussut vanhoissa puolueissa suureen suosioon. Ne ovat innoissaan kuin vauva varpaistaan löydettyään jotain mukamas uutta".
Suurin vika oli Soinin halu odotella tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen. Globaalit ongelmat ovat jo selvä asia, eikä meillä ole aikaa tuhlattavaksi.
Kristilliset:
He saivat oikeastaan ainoastaan sanottua, että ilmastonmuutos on paha asia ja pitää kuunnella tutkijoita, jotta päästään eroon fossiilisista polttoaineista. Lisäydinvoimaa voisi kristillisten mielestä rakentaa, jos muulla ei energiaa saada tuotettua (mutta ilmeisesti keinoista joudumme jälleen kuuntelemaan tutkijoita). Jotten joutuisi kadotukseen :) , laitan Räsäsen puheen parhaan asian tähän. Se oli ehdottomasti vihreistä sertifikaattien ja syöttötariffien käyttöönoton mainitseminen.
Entäs Vihreät? Mitä he saivat aikaan.
Oras tykitti todella hyvän puheen, jonka voitte lukea itse:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_143_2006_ke_p_1.shtml#pvuoro7
Soininvaara totesi aivan oikein, että puoli-ilmaisen energian ajat ovat ohi ja lisäydinvoima johtaa vain tuhlailuun ja siihen, että uusiutuviin ei siirrytä ajoissa. Biopolttoaineetkin ovat suurelta osaltaan itsepetosta. Parempi hyötysuhde saataisiin niistä sähkön ja lämmön yhteistuotantona.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_143_2006_ke_p_1.shtml#pvuoro85
Cronbergiltä tivattiin, että mikä on Vihreiden ydinvoimakanta ja hän vastasikin suoraan: "Vihreiden kanta ydinvoimaan on selkeästi kielteinen. Me haluamme panostaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuteen."
Keinoja tuli roppakaupalla ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja edellisten puheenvuoroja täydensi Pulliaisen, Hautalan, Forsiuksen ja Sumuvuoren puheenvuorot.
Ilmastonmuutoksen tärkeyttä Vihreille kertoo, että puolet heidän eduskuntaryhmästään osallistui keskusteluun.
Toivottavasti äänestäjätkin ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja äänestävät Vihreitä.
maanantai 15. tammikuuta 2007
Sähkölasku
Kukaan ei varmaan tykkää maksaa laskuja. En mäkään. Niinpä avasin sähkölaskuni jo hieman valmiiksi pettyneenä, mutta olikin iloinen yllätys:
Laskuksi tuli 3€, jotka siirretään seuraavaan laskuun! Laskua pari kertaa ympäri pyöritellen huomasin, että sähkön kulutukseni oli laskenut 980 kwh:sta 670:neen. Mahtavaa! Vuoden päivät mulla on ollut jatkojohto, missä on kytkin. Kun lähden kotooltani, napsautan kytkimestä, joka katkaisee kaikki laitteet pois valmiustilasta. Vain jääkaappiin jää virta.
Miksiköhän asuntoja ei rakenneta siten, että niissä olisi samanlainen kytkin kuin hotellihuoneissa, joka jättää vain minibaariin virran. Säästyisi sähköä Suomessakin aika paljon. Ainakin jonkin hiilivoimalan verran.
Sillä väliin käy sinäkin ostamassa jatkojohto, jolla voit säästää sähkölaskustasi.
ps. Ja huolehdithan, että sekin sähkö, mitä kulutat on vihreätä.
Laskuksi tuli 3€, jotka siirretään seuraavaan laskuun! Laskua pari kertaa ympäri pyöritellen huomasin, että sähkön kulutukseni oli laskenut 980 kwh:sta 670:neen. Mahtavaa! Vuoden päivät mulla on ollut jatkojohto, missä on kytkin. Kun lähden kotooltani, napsautan kytkimestä, joka katkaisee kaikki laitteet pois valmiustilasta. Vain jääkaappiin jää virta.
Miksiköhän asuntoja ei rakenneta siten, että niissä olisi samanlainen kytkin kuin hotellihuoneissa, joka jättää vain minibaariin virran. Säästyisi sähköä Suomessakin aika paljon. Ainakin jonkin hiilivoimalan verran.
Sillä väliin käy sinäkin ostamassa jatkojohto, jolla voit säästää sähkölaskustasi.
ps. Ja huolehdithan, että sekin sähkö, mitä kulutat on vihreätä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
